Ghorepani - Banthanti, korkeuteen 2520 m. |
Kolmas päivä alkoi Poonhillin valloituksella, josta kerroin täällä. Kun pääsimme Poonhilliltä takaisin majapaikkaamme söimme herkulliset perunamunakkaat ja Tiibetiläiset leivät, joka maistui aivan sokerittomalta munkilta, nam! Ja tietenkin hetken lämmittelimme kaminan luona. Aamupalan jälkeen oli pakko mennä hetkeksi vielä lepäämään. Vaikka herätyskello olikin soimassa 20 minuutin päähän nukuimme serkkuni kanssa noin tunnin, hups.
Kun lähdimme kävelemään Ghorepanista, ei mennyt kauaakaan kun alkoi satamaan lunta. Maa oli mutainen ja piti olla varovainen joka askelmalla. Maa oli paitsi mutainen, myös täynnä puiden juuria jotka tietenkin olivat todella liukkaita. Heti alkuun tuli melkoinen nousu, mutta tiesimme tämän ylämäen olevan viimeinen isompi nousu, joten se meni melko vaivattomasto askel kerrallaan.
Pysähdyimme kukkulan huipulla pienelle heinähökkelille vähän juomaan vettä ja olemaan hetken suojassa sateelta. Lunta tuntui satavan alhaalta päin ja tunnelma huipulla oli jotenkin epätodellinen siellä sumun keskellä. Saimme seuraksemme suuren turistijoukon, joten lähdimme pikkuhiljaa tallustamaan kohti päämääräämme. Maisemat olivat unenomaiset, sumua, lunta ja kaunista metsää. Metsä koostui melkein kokonaan Rhododendron puista, eli alppiruusuista, mutta kooltaan ne olivat jotain aivan muuta kun mitä Suomessa voit puutarhoissa nähdä. Alppiruusu on Nepalin kansalliskukka ja niitä olikin melkein koko vaelluksen ajan näkökentässämme, kaunista!
Kiinalaisilla trekkaajilla oli hienot viritelmät jätesäkeistä, ihan toimivat. Ihmettelivät että kuljetaanko me suomalaiset tälläisellä ilmalla ulkona normaalistikin! :D |
Lumisade muuttui vedeksi ja alkoi siinä huumori loppumaan, olo oli kostea vaikka sadevaatteet olikin päällä. Pysähdyimme välillä syömään ja lämmittelemään. Onneksi kaminan lämmössä vaatteetkin vähän kuivahti. Meillä oli mukanamme aivan mahtava opas joka otti aina jossain vaiheessa etumatkaa meistä ja varasi meille majapaikan. Meitä oli yhteensä kolmetoista joten näin majapaikan saaminen hoitui helpommin. Opas tuli meitä sitten vastaan kun oli löytänyt meille yöpaikan. Olimmekin erittäin iloisia kun näimme oppaamme tulevan meitä vastaan! Meidän oli tarkoitus tuona päivänä vaeltaa pidempään Tadapanille, mutta olosuhteiden takia jäimme jo aikaisemmin kuivattelemaan ja lämmittelemään. Majapaikka oli pieni ja erittäin sympaattinen, se sijaitsi vuorien välissä puron varrella. Aivan ihana paikka ja nappi löytö. Myös henkilökunta oli todella mukavaa. Saimme illan aikana kaikki vaatteemme kuivaksi ja vatsan täyteen, taas kerran, herkullista ruokaa.
Vinkki! Kannattaa ottaa mukaan teräksinen juomapullo, johon illalla voi ottaa kuuma vettä. Tämän kuuman pullon laitat sitten peittosi alle, lämmittää ihanasti. Noissa majapaikoissa ei ole lämmitystä!
Trekkaukselle kannattaa aina varata joku pitkähihainen ja esimerkiksi trikoot, jotka pidät varalta repun pohjalla kuivina, jotta tälläisinä päivinä sinulla on kuivaa vaihtovaatetta. Ja kannattaakin aina säilyttää vaatteet repun sisällä vesitiiviissä pussissa. En suosittelisi sellaisia repunsuojuspusseja, ne ei kuitenkaan suojaa selkäosaa ja niitä joutuu kokoajan korjailemaan.
-Saara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti