DIY: LASINALUSET

Tehtiin tuossa muutama viikko sitten isän kanssa meille uudet lasinaluset. Porukoilla oli lojumassa siskon pari vanhaa LP-levyä (tai sinkkua kuulemma, pienempiä kun oikeat LP-levyt), joista hänen on joskus ollut tarkoitus askarrella jotain, mutta kun on jäänyt sitten ajatuksen tasolle, niin minä sain luvan ne ottaa omaan käyttööni. Meillä jo entuudestaan on kaksi tuollaista lasinalusta, jotka joskus Helsinki Design Marketista sain, ja nyt halusin täydentää sarjaa.

Tuollaiset alustat on todella helppo tehdä, me käytettiin leikkaamiseen metallileikkureita (jos nyt oikein muistan) ja reunoja viilattiin tuollaisella isommalla rautaisella viilalla. Kauaa noiden kanssa aikaa ei mennyt. Ajattelinkin käydä pari levyä jostain kirppikseltä vielä ostamassa, niin jos saisin lasinalusia yhteensä kahdeksan. Hauska pieni yksityiskohta olkkarin pöydällä! :)

-Saara

PROJECT COAT: DONE!

Siinä se nyt on, uusi villakangastakkini!

Löydettiin ihan huippu kuvauspaikka viime viikonloppuna, sopii sävytkin asun kanssa hyvin yhteen. Hieman kyllä jännitti, että koska olen tuolla lammen pohjalla ja takki pilalla, mutta selvittiin.

Tein takistani todella simppelin, ei mitään turhuuksia. Edessä on taskujen yhteydessä vinot leikkaukset, jotka tuovat hieman ilmettä ja jotain omaperäisyyttä takkiin. Kiinnitykseksi valitsin nepparit jotka ei takin kiinni ollessa näy ulospäin. Pystykaulus lämmittää talven tuiskuilla.

Sain nyt hyvät kaavat ja aionkin varmaan keväällä tehdä uuden takin hieman kaavoja muuttamalla. Oikeastaan nyt ihan innostuin ompelemisesta ja kaavoituksestakin kun huomaan sen kaiken vaivan olleen sen arvoista, tykkään uudesta takistani tosi paljon :)

Coat: Hand made by me /  Hat, scarf, knit, necklace, jeans: Lindex / Shoes: Shoot (Zalando)

Mikähän mun seuraava projekti voisi olla? Hmm..

-Saara

Kuvat: Maija Kuittinen

FRIENDFUL WEEKEND

Vapaa viikonloppu, ihana ystävä kylässä, hyvää ruokaa ja rentoilua, täydellistä juuri tähän väliin. Ei oltu nähty taas hetkeen, niin ajateltiin että ihan mukava vain olla ja mennä fiiliksen mukaan, eikä sen kummemmin mitään viikonlopulle suunniteltu. Paljon me kerettiinkin, käytiin lenkillä, kokkailtiin, käytiin katsomassa jääkiekkoa ja pari leffaakin tuli katsottua. Ehdittiin myös ottaa kuvia siitä villakangastakista joka minulla on ollut työn alla, nyt se nimittäin on valmis, jee! Siitä myöhemmin blogissa :)

Oli pakko testata mitä kaikki hehkuttaa lehtikaalisipseistä. No olihan se ihan sipsimäisiä, tosin "hieman" helpommin murenevat dipatessa. En ole varma oliko ne liian pitkään uunissa, vai kuuluuko niiden olla noin murenevia. Taisin lorauttaa liikaa sitruunan mehua joukkoon, olivat nimittäin aika kirpsakoita. Mausteetkin melko epätasaisesti levittynyt niin jokainen sipsi maistui aina vähän erilaiselta, heh. Ei siis ihan nappi suoritus tällä kertaa.

En tiedä tuleeko uudestaan kokeiltua, seuraavana yönä vatsa oli nimittäin todella kipeä, aiemminkin lehtikaalia käytettyäni vatsani on tullut todella kipeäksi, en tiedä mikä siinä on. Onkohan muillakin ollut samaa ongelmaa?

Ystäväni teki aivan mielettömän maukasta bataatti-porkkanamuusia, tai pikemminkin pyreetä, niin silkkistä ja pehmeää se oli. Helppoa ja hyvää, taidan huomenna kokeilla itse tehdä tuota iltaruualle.

Katsottiin perjantaina leffa nimeltä Saving Mr.Banks, elämänkertaelokuva, joka kertoo Maija Poppasen tuotannosta, ja sen oikeasta alkuperästä. Oli todella hyvä ja mielenkiintoinen, suosittelen katsomaan jos ette vielä ole nähnyt sitä. Taidanpa joku päivä katsoa myös Maija Poppasen kun sen katsomisesta on jo useampi vuosi aikaa.

Oli ihana vain olla, ei mitään yömyöhään valvomisia, ilman seuraavan päivän oloja tai turhaa väsymystä. Nauttia ulkoilmasta ja ystävän seurasta. Asun useamman ystäväni kanssa eri kaupungissa ja ikävä on välillä kova, siksi juuri tälläiset viikonloppuvierailut on mulle tosi tärkeitä. On ihanaa saada ystäviä meille kylään, tai sitten itse lähteä moikkaamaan heitä muualle. Valitettavan harvoin tulee nähtyä, mutta onneksi on puhelimet ja junat/bussit kulkee :) 

-Saara

PROJECT: COAT PART. 2

Olen takkiprojektissani nyt siinä vaiheessa, että olen saanut leikattua takin osat oikeasta kankaasta. Myös vuori on melkein valmis ja ommeltu kokoonkin jo hihoja lukuunottamatta. Takin päälliosaa olen saanut tehtyä sen verran, että miehustapalat on yhdistetty ja taskut tehty. Myös kaulus ja takakappalleet on valmiina "kokoamista" varten.

Ennen kuin ompelin kappaleita yhteen, kiinnitin silitettävän tukikankaan päällikankaan nurjalle puolelle. Laitoin tukikangasta hartian seudulle, helmaan, hihansuihin ja taskunsuuhun. Tukikangas auttaa villakangasta pysymään ryhdissään.

Kun ompelee villakankaasta vaatetta, on tärkeää että käyttää saumaa ommellessa tukinauhaa, sillä villakangas venyy helposti. En ole varma onko tämä oikea tapa; mutta minä mittasin kaavasta ommeltavan sauman pituuden ja leikkasin sen pituisen tukinauhan pätkän. Tämän jälkeen kiinnitin nauhan nuppineuloilla kiinni ommeltavaan saumaan, ja hurautin koneella päältä. Näin sain tukevammat saumat, jotka ei käytössäkään veny muodottomiksi. Myös hakkimerkkien kohdistaminen on tärkeää.

Tukinauhan kiinnittäminen sauman kohtaan nuppineuloilla.

Saumaa ommellessa katso että hakkimerkit kohtaavat.

Koska halusin takistani lämpöisemmän, käytin takissa vatiinia, joka tulee päällikankaan ja vuorikankaan väliin vanun tavoin. Vatiivi on ohkaisempaa kuin normaali vanu, joten se ei tee takista liian topatun näköistä, ja sopii sen takia mainiosti villakangastakkiin. 

Tarkoitukseni olisi tänään jatkaa ompelua, ja jos hyvin käy, saan illan aikana takin valmiiksi :)

-Saara

IHANA ISÄNPÄIVÄ

Isänpäivä meni rennoissa merkeissä Kotkassa perheen kesken. Syötiin hyvin, ulkoiltiin, saunottiin sekä kamppailtiin Scrabblen mestaruudesta. 

Siskoni mies teki ruuaksi tajuttoman hyvää lammascurrya.

Sää ei ollut aurinkoinen, mutta mieli sitäkin iloisempi :)

"Tädin" ikiliikkuja.

Siskon tekemää pannaria kerä äidin tekemän omenahillon. Nam.

Otettiin rennosti.

Näillä kirjaimilla ei voittoa tällä kertaa tullut.

Toivottavasti myös muilla oli mukava sunnuntaipäivä!

-Saara

MEIDÄT ON TAAS YLLÄTETTY

Miten se onkaan niin, että joka vuosi ensilumi yllättää meidät Suomalaiset? Ihan kun sitä ei enää osaisi odottaa nyt kun luminen kausi on lyhyempi kuin aikaisemmin. Eikö sen pitäisi olla normi, Suomen talvi  on yhtä kuin luminen talvi? Minä ainakin haluaisin ajatella näin, ja uskon valtaosan suomalaisista olevan kanssani samaa mieltä. Mielummin lunta, kuin pimeää vesikeliä, right?

Tuottaahan se työtä, auraamista, kolaamista, auton etsimistä lumikinoksesta sekä renkaiden vaihtoa, puhumattakaan joukkoliikenteen viivästelyistä. Mutta eikö näin ole aina ollut, miksi se siis aina niin yllättää meidät?

Silloin kun olin pieni, lunta oli joka vuosi paljon ja pitkään. Ja se oli parasta!  Lumilinnoja, pulkkamäkiä ja lumisotaa. En muista että meillä perheessä tai suvun kesken lumi olisi koskaan ollut negatiivinen asia, lapset ja aikuiset peuhasi yhdessä lumessa ja siitä nautittiin. Me sopeuduttiin ilmastoon, muuta ei voinut tehdä, eikä jatkossakaan voi. Turhaan valitetaan säästä (yksi paheistani josta haluan eroon), sillä se on yksi asia mihin kukaan ei voi vaikuttaa.

Pahoittelen kuvien, ei niin hyvää, laatua. En ehtinyt napsia parempia kuvia nyt ennen töihin lähtöä. Voiko siis sanoa, että minutkin on yllätetty?

-Saara

PAISTETTU RIISI á la Saara

Vinkki: poista valkosipulin "sydän" niin hengitys ei ala haisemaan valkosipulille.

Resepti:

1 sipuli

1 porkkana

n. 3 dl maissinjyviä

1-2 valkosipulinkynsi

3 dl riisiä

1 kananmuna

suola

pippuri

2 kuivattua chiliä

curry

paprikajauhe

loraus soijakastiketta

Pilko sipuli, porkkana ja valkosipulinkynnet pieneksi. Kuullota sipuli öljyssä pannulla, lisää valkosipuli, porkkanat ja maissinjyvät, mausta seos. Anna hetki hautua ja maustua.

Lisää keitetty riisi joukkoon ja paista sitä jonkun aikaa sekoitellen välillä, ettei riisi pala pohjaan. Lisää kananmuna ja sekoita hyvin. Maista, ja lisää halutessasi mausteita ja soijakastiketta.

Tarjoile esimerkiksi kanan kanssa, tai syö sellaisenaan!

-Saara

PROJECT: COAT PART. 1

Olen aiemmalta koulutukseltani pukuompelija, joksi valmistuin seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen ompelukone ei olekaan samaa tahtia surissut. Olen pikkuhiljaa yrittänyt virkistää muistiani ompelun suhteen, ja siis varsinkin kaavojen suhteen. Kaavojen piirtäminen kun on se syy miksi en oikeastaan ole ommellut, en vain jaksa innostua kaavojen piirtämisestä ja en millään malttaisi niitä tehdä. Mutta hyvä pohjatyö on tärkeää, jos haluaa saada aikaan käyttökelpoisia vaatteita. 

"Blank canvas"

Pitkästä aikaa päätin tehdä itselleni jotakin, nimittäin villakangastakin. Ei mikään helpoin ja yksinkertaisin ompelutyö, mutta kun kankaat oli kaapissa jo valmiina ja on tarvetta uudelle takille, niin miksipä ei?

Olen nyt pari viikkoa mittaillut ja tehnyt kaavoja sekä ommellut kaksi protomallia. Nyt alkaisi kaavat olemaan siinä kunnossa, että voisin alkaa leikkamaan takin osia siitä oikeasta kankaasta.

Viimeisen proton leikkuuta.

Viimeinen proto, seuraavaksi muutosten siirto lopullisiin kaavoihin.

Voin kyllä todeta, että kaavojen valmiiksi saaminen on palkitsevaa. Niiden teko ei sinällään vaikeaa ole, vaikka tarkkaa hommaa onkin, mutta malttamattomana henkilönä haluaisin heti päästä ompelemaan. Maltti on valttia, myös tässä asiassa :)

Lisää tekstiä tulossa tästä projektista!

-Saara-Maria